“Elo-, syys- ja lokakuussa tuhannet kylpylävieraat eri puolilta maata saapuvat Nazaréen etsimään terveyttä ja lepoa […] Se on terveellinen ja iloinen paikka […] Jo pelkästään vedet tekevät Nazarésta vierailun arvoisen.”
Talassoterapia ei suinkaan ole nykyajan keksintö. Nazaréssa merivettä on käytetty hoitotarkoituksiin jo 1800-luvun lopulta lähtien, jolloin tapa käydä vesillä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi alkoi yleistyä. Tämä johti Nazarén kuumien suolavesikylpyjen perustamiseen, ja niistä tuli osa tuon ajan seurapiirien suosimia kylpykausia. Vanhin kylpylaitos oli peräisin vuodelta 1888, mutta laajojen kunnostustöiden jälkeen siitä oli vuoteen 1906 mennessä tullut “tyylikäs rakennus”, joka oli sisältä varustettu “kaikilla nykyaikaisilla mukavuuksilla” ja jossa tarjottiin “henkilökunnan huomaavaista palvelua sekä kylpyjen, liinavaatteiden ja veden moitteetonta puhtautta”. Aikalaislähteissä todettiin, että “maassa ei ole mitään vastaavaa, ja se kilpailee parhaiden ulkomaisten vastaavien laitosten kanssa […] Avaamisestaan lähtien siellä ovat käyneet runsain joukoin reumatismista kärsivät, joiden vaivoihin kuumia merivesikylpyjä suositellaan erityisesti. Vuosi vuodelta tasaisesti kasvava kävijämäärä on vakuuttavin osoitus niiden tehokkuudesta. Näiden kylpyjen käyttöä eivät suosittele ainoastaan arvostetut lääkärit, vaan myös tavalliset ihmiset levittävät tietoa niiden hyödyistä suusta suuhun ja saapuvat tuhansittain suurella innolla nauttimaan näistä kylvyistä […]”. (Nazareth, 1913)